POHJOIS- SAVON SÄHKÖTEKNIKOT JA –INSINÖÖRIT

PL 50

70101 KUOPIO

 

 

 

OPINTO / TUTUSTUMISMATKA JUANKOSKELLE 4.10.2008

 

Kohteet:          Muuruveden kirkko

        Topin luomumyymälä

        Juicen tori

        Ruukinpolku

        Savon Voiman museo

        Voimalaitos

        Ruukkimuseo

        Hiiliuunit

       

       

Mukana: Kari Lintula                        Seija ja Aleksanteri Risto

          Eila ja Erkki Mankonen            Marketta ja Unto Hirvonen

          Anja ja Teuvo Tolppanen        Pirkko ja Kari Väisänen

          Raili ja Martti Savolainen        Leena ja Pauli Pulkkinen

          Tuula ja Alpo Ollila                Asta ja Pekka Rikkonen

         

 

 

Yhdistyksen perinteinen syksyn opinto/tutustumismatka tehtiin tällä kertaa Koillis-Savoon, Juankoskelle. Bussinkuljettajana toimi Seppo Mäkelä.

Matkalle lähdettiin klo 9.00 valtuustotalolta.

 

1. Yleistietoa Juankoskesta

Juankoski nimi on muotoutunut sanoista Jukkais, Juckas ja Juvankoski. Ruotsiksi paikkakunta on ollut Strömsdal tai Strömsdahl. Juankosken kunta on perustettu 1925. Vuonna 1971 toteutettiin vapaaehtoinen kuntaliitos, jossa Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen liittyivät yhteen Juankosken kunnaksi ja 28.2.1998 Juankosken kunta muuttui kunnanvaltuuston päätöksellä Juankosken kaupungiksi. 28.2.1998

Kaupungin asukasluku oli v. 2007 5454 henkilöä.

pinta-ala on 580 km2, josta vesistöä n 120 km2.

Juankoski on osa Nilsiän reittiä: sen, Koivukosken ja Karjalankosken kautta Vuotjärvi laskee Akonveteen. Kanavan rakentamista Juankoskeen harkittiin jo Venäjän vallan aikaan, mutta kanava jätettiin rakentamatta. Vuotjärven ja Akonveden välistä matkustajaliikennettä on aikoinaan hoidettu mm. Juankosken ruukin omistaman kapearaiteisen rautatien avulla. Vuonna 2002 Juankosken ohittanut entinen puunuittokanava muutettiin laivaliikenteelle sopivaksi. Kanavalla on itsepalvelusulku.

 

 

 

1. Muuruveden kirkko

Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli Muuruveden kirkko. Muuruveden kirkko sijaitsee Muuruvedellä Juankosken kaupungissa, Pohjois-Savossa. Graniittisen kirkon suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin 1901-1904. Istumapaikkoja on 1200 ja pinta-alaa 690 neliömetriä. Muodoltaan kirkko on ristikirkko ja tyylisuunnaltaan se edustaa kansallisromantiikkaa, josta kertoo epäsymmetrisesti keskiakselista sivuun sijoitettu torni sekä suuret pyöreät ikkunat. Urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1981. Niissä on 16 äänikertaa ja kaksi sormiota. Alttarilla on krusifiksi. Kellot ovat vuodelta 1903.

 

2. Topin luomumyymälä

Topin Maatilamyymälä perustettiin Toivon päivänä 4.6.1999 myymälän kanssa samassa  pihapiirissä toimivan Alatalon luomutilan yhteyteen. Oman tilan tuotteista tärkein on luomuviljellyt pensasmustikat. Ennen maatilamyymälän perustamista Toivo Laitinen toimi 18 vuotta kauppiaana Puijonlaaksossa.

Muuruvedellä, Tahkon vesireitin varrella, lähes 100 vuotta vanhassa rakennuksessa toimii n. 100 m2 kokoinen luomu- ja ekotuotteiden myyntiin erikoistunut Topin Maatilamyymälä. Topin kauppa on maan parhaita luomumyymälöitä. Myymälä sai erityiskunniamaininnan Suomen vuoden 2000 luomu- kauppakilpailussa. Ja aktiivisesti myymälä meneekin 2000-luvulla koko ajan eteenpäin.

Ympäri vuoden auki olevassa myymälässä on tarjolla yli 1000 luomutuotetta ja muita erikoisen hyviä tuotteita läheltä ja kaukaa, ja uusia haemme jatkuvasti lisää. Monipuolisesta Topin Maatilamyymälästä löydät sekä arkeen että juhlahetkiin laadukkaita, maukkaita ja turvallisia tuotteita, joita ei helposti yhden katon alta muualta Suomesta löydä. Muutamia erikoisuuksia mainitaksemme suosittelemme luomu-spelttiä, luomucolaa ja -valkosuklaata, sekä reilun kaupan luomu-kahvia, rikittömiä luomu-luumuja ja vaikkapa lisäaineettomia luomu-lettujauhoja ja -ruismannaa! Eikä sovi unohtaa luomuesitelmiä kera luomukahvien, joista lukuisat ryhmät eri puolilta Suomea ovat nauttineet. "Löytöretki" kauempaakin Suomea ja muualta mualimasta siis kannattaa!

 

 

Tervetuloa viihtymään ja herkuttelemaan, ja ennen kaikkea hyville ostoksille Topille Muuruvedelle!

 

 

 

 

Juankoskelle saavuttuamme seuraamme liittyi oppaaksi Savon Voiman teknikko Kauko Tukiainen. Hän toimii Juankosken kulttuuri-

historiallisessa seurassa. Näin saimme asiantuntevan oppaan Juankoski kierroksellamme.

Ennen varsinaiselle tutustumiskierrokselle lähtöä nautimme maittavan lounaan ravintola Niskakoskessa. Lounaan meille tarjosi Savon Voima Verkko.

 

3. Juicen tori

Ennen siirtymistä varsinaiselle ruukinpolulle pistäydyimme torilla. Juankosken tori on nimetty Juice Leskisen mukaan. Torilta löytyy myös Juicen näköispatsas. Patsas on sijoitettu torin monumenttiin (Kuva yllä). Monumentissa näkyy myös monen muun Juankoskelta lähtöisin olevan taiteilijan "kädenjäljet". Tuttuja nimiä lienevät: Kaj Chydenius, Eija Ahvo, Jori Sivonen Markkinat Juicen torilla ovat juankoskelaisille tuttu juttu. Juankoskella on järjestetty myös lastenmarkkinoita. Näillä markkinoilla saavat kauppaa tehdä vain alle 16-vuotiaat myyjät, ostajilla ei ole yläikärajaa.

 

 

4. Ruukinpolku

Juankosken tehtaan vanha historia on yhä näkyvillä. Juankoskelaiset elävät keskellä vanhaa ruukkimiljöötä. Useat vanhat rakennukset ovat käytössä; esimerkiksi vanha postipytinki on nykyisin retkeilymajana ja vanha valimo palvelee yritysten toimitiloina. Useiden vanhojen rakennusten rakennusvuodet ja käyttötarkoitus esitellään myös opastauluilla, joita on

kävelyreitin varrella Juankosken keskustassa.

Ruukkimiljöössä järjestetään kesäisin opastettuja ruukki- ja puistokävelyjä ja puutarhajuhlat paroni von Alfthanin ajan hengessä.

rakennuksista vanhin on empiirityylinen Patruunanpytinki vuodelta 1826.

polun varrella sijaitsevat lisäksi mm:ssa englantilaisvaikutteinen puutarha, Sisä-Suomen vanhin tenniskenttä, vanha kuusikuja ja vanha vesitorni.

     

5. Savon Voiman museo

Juankosken vanhan voimalaitoksen voimansiirto generaattorille perustui hihnavälitykseen: generaattoria pyörittää luonnonnahasta valmistettu hihna, jota voidaan kiristää siirtämällä liikkuvalla alustalla olevaa generaattoria. Generaattorin tuottaman jännitteen taajuuden yhteensopivuus verkkojännitteen kanssa tarkistettiin magnetoitujen metallikielien resonanssiin muuttuvassa magneettikentässä perustuvalla mittarilla ja lopullisesti ns. sähkömiehen peruskytkennällä. Tämä koostuu kahdesta kolmen lampun rivistä. Taajuuden ollessa sopiva laitimmaiset lamput vilkkuvat samaan tahtiin ja keskimmäiset eivät pala. Kun sekä taajuus että jännite täsmäsivät verkon arvojen kanssa, voitiin generaattori kytkeä verkkoon.

Museossa katsoimme ensin visuaalisen esityksen Savon Voiman historiasta.

Museossa oli esillä kuvia, sähkömittareita ja työkaluja vuosien varrelta.

Kiinnostavin yksityinen esine taisi olla Leppävirralla 50-luvulla käytössä ollut BMW-moottoripyörä.

 

 

6. Juankosken voimala

Juankosken Juantehdas käytti vesivoimaa sahan sekä vuodesta 1913 alkaen puuhiomon koneiden käyttämiseen jo ennen varsinaisen sähköntuotannon alkua. Alkuaikoina vesi johdettiin jokiuomasta tehdasalueen läpi siipirattaisiin, mutta sähköntuotantoa varten itse koski padottiin. Sähköntuotanto alkoi 1920-luvulla, ja se palveli aluksi kartanoa ja tehdasta. Koska voimalaitos tuotti sähköä pääasiassa teollisuudelle, oli käytössä normaalista poikkeava tuotantojännite.

Voimalaitos oli Juankosken kartonkitehdas Juantehtaan, myöhemmät nimet Kymi-Kymmene ja Stromsdal, omaisuutta. Se kuitenkin siirtyi Savon Voiman omistukseen ja vanhaa voimalaitosta käytettiin vielä 1980-luvullakin sähköntuotantoon. Uuden voimalaitoksen turbiinit sijoitettiin patoon vanhojen tilalle. Juankosken uusi voimalaitos valmistui vuonna 1995.

 

7. Masuuni Brunou

Juankosken ruukki perustettiin vuonna 1746 ja sen kukoistuskausi alkoi 1850-luvulla. Kohde on Suomen parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukkikokonaisuus.

Järvimalmin jalostushistoriaa esittelevä Juankosken tehtaan ja työväenmuseo Masuuni Brunou sijaitsee 1859 valmistuneessa masuunirakennuksessa. Juankosken Kulttuurihistoriallisen Seuran ylläpitämä museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1991.

Sisääntulokerroksessa esitellään Juantehtaan yli 250 vuotista historiaa järvimalmiruukista hienokartonkitehtaaksi sekä talonpoikaista raudanjalostusta.

Museon pohjakerroksessa on viiran tuotantoa esittelevä näyttely sekä tehtaan palokunnan kalustoa.

Toisen kerroksen työväentuvassa on mahdollista tutustua mm. työväen asumiseen 1930-luvun ruukilla ja ruukin isännöitsijän työhuoneeseen.

Abazan vintillä ylimmässä kerroksessa on erilaisia näyttelyitä kesäisin.

 

8. Hiiliuunit

Juankoskella, läheisessä Pikonniemessä on lisäksi säilynyt kaksi suurta hiiliuunia, jotka ovat ainoita tyyppinsä edustajia maassamme. Uuneja ollut aikoinaan 8 kpl. Uuniin ladottiin puuta 250 m3 ja poltto kesti 22-25 vuorokautta.

Kesän 2000 aikana uunien ympäristö raivattiin, kohde dokumentoitiin huolellisesti ja sisätilat puhdistettiin. Syksyn 2000 aikana uunit katettiin alkuperäisiä vastaavin katoksin ja kesän 2001 aikana niiden ulkopinnat konservoitiin. Julkisivut pyrittiin käsittelemään mahdollisimman hellävaraisesti aikaisempien korjausten jäljet tarpeen mukaan säästäen. Voimakkaasti rapautuneen pinnan vuoksi alkuperäisen slammauskäsittelyn palauttaminen ei olisi tuottanut kestävää tai kaunista lopputulosta. Kunnostustöiden yhteydessä uunit ovat saaneet myös pysyvän valaistuksen. Lisäksi toiseen uuneista on sijoitettu hiilenpolton ja hiiliuunien kertova näyttely.

Kiitokset Kaukolle mielenkiintoisesta kierroksesta.

 

Kirjasi: Martti Savolainen